Kaksi mummelia omasta mielestään hyvin nuorekkaita sellaisia, kävivät eilen oopperassa. Oli mukava aloitus Pyhän päivän viettoon. Oli vähän kevyempi ooppera, kuin mitä olimme viime aikoina käyneet katsomassa. Esitys oli matkalla Reimsiin. Siinä pistettiin Eurooppa ojennukseen. Nobel-kirjailija Dario Fon ohjaus. Hänen ohjausta en ennen ole nähnytkään, mutta oli hilpeä satiiri, osittain  hauska ehkä " pistäväkin". Me, lapsuuden ystäväni ja minä pidimme siitä. Ainahan on jotakin mikä tökkii, minulle se oli nuo sirkustemput vaikka olivatkin taidokkaat, mutta kuitenkin ..... kyllä sopivat juoneen. No mutta yllätävän hyvä kuitenkin kokonaisuus ja musiikkihan se on tärkein oopperassa. Me olemme tunteneet toisemme lapsuuden ystäväni kanssa 56 vuotta, mikä varmaa aika harvinnaista, näin työnperässä muuttavassa maailmassa. Tässä välillä kävimme harvemmin yhdessä teatterissa ja oopperassa, kun kummallakin on ollut erilaiset työesteen, mutta nyt kumpikin oloneuvoksena. Lapsena kävimme paljon saimme koulun kautta halvempia lippuja ja mehän käytimme ne kaikki mitä saatiin, teatteri-,baletti- ja oopperaliput. Itsekin olimme silloin hyvin "taiteellisia" piirsimme ja näyttelimme, vaikka ei kummallakaan oikein ollut lahjoja näihin "taidelajeiheihin", mutta intoa. Kumma kyllä olimme kumpikin aina koulussa poikia näytelmissä. Lyhyt tukka vai villeyskö syynä ja..... kumpa tietäs.

Asiaan: Ussille ja muille, huovutettu laukku tehty Viron  hahtuvalanka kaksinkerroin ja Novitan Huopanen osuus yksin kerroin. Tulin siihen tulokseen, että laitan vuoren laukkuun, kai sen joku huolii. Täytyy nyt katsoa onko mulla siihen kangasta. Teddystä pukkaa lapasta. huivia ja myssyä. Tietysti petroolin värisiä, se on nyt sen omenan vihreän lisäksi minulle pop. Siis ei minulle itselleni, vaan tykkään neulon tällä uudellä värillä. Eihän ole sininnen .., sinnepäin, mutta kun minä en ole itse sinisen ystävä:)